Beijingimi sinniisoqarfimmi pisortaq

Kalaallit Nunaata Beijingimi sinniisoqarfimmi pisortatut atorfik ulloq 1. oktobari 2025-mit imaluunniit kingorna sukkanerpaamik nutaamik inuttalerneqartussanngussaaq.

Nutaamik pissanganartumik periarfissamik ujaasivit? Nunanut allanut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoqarfik Naalakkersuisut Kalaallit Nunaatalu Kinami soqutigisaanik sinniisussamik Beijingimi sinniisoqarfiup pisortassaanik ujaasivoq. Beijingimi suleqatigiinnut uummaarissunut Danmarkip aallartitaqarfianik Savalimmiullu sinniisoqarfianik qanimut suleqateqartunut ilaalissaatit. Immikkuualuttunik takunnillaqqippit, nunanut allanut tunngasunik suliaqarnermik misilittagaqarpit aamma/imaluunniit ersarissumik misissueqqissaarsinnaassuseqarpit? Pisuni pingaarutilinni siunnersuinissamut, pinaveersaartitsinissamut iliuuseqarnissamullu piareersimavit? Uagutsinni ineriartortitseqataasinnaavutit!

Namminersorlutik Oqartussat Kinamut aamma Asiap kujataata kangianut kiisalu Japanimut, Korea Kujallermut Singaporemullu tunngatillugit soqutigisaanik sinniisoqarfik suliaqartarpoq. Sinniisoqarfik Kalaallit Nunaanni pissutsinik Asiami paasissutissiisarpoq killormoortuanillu, kiisalu Naalakkersuisunut allaffeqarfiinullu kiffartuussisarluni.

Asiamik, pingaartumillu Kinamik, kisiannili aamma Japanimik, Korea Kujallermik Singaporemillu aningaasaqarnikkut, niueqatigiinnikkut kulturikkullu attaveqarnermik siuarsaanermik sinniisoqarfik suliaqarpoq. Tamatuma saniatigut Asiamit Kalaallit Nunaanni aningaasaliisoqarsinnaaneranik siuarsaanermik nittarsaassinermillu niueqatigiinnermilu inuussutissarsiutitigut akimmiffiusinnaasunik piiaanermik sinniisoqarfik aamma suliaqarpoq.

Aalisakkanik avammut niuerneq takornariaqarnerlu naalakkersuinikkut ukkatarineqarpoq naatsorsuutigineqarlunilu suliassaqarfiit taakkua nittarsaanneqarnerat ingerlaannassasoq ilaatigut aalisarnermik ingerlatsiviit, Visit Greenland kiisalu Kalaallit Nunaanni nunanilu allani takornariaqarnermik qitiusumik ingerlataqartut suleqatigalugit.

Sinniisoqarfiup ingerlanneqarneranut sinniisoqarfimmi pisortaq akisussaavoq allatsimullu najukkamiit atorfeqartinneqartumut maanna ataasiusumut aqutsinikkut akisussaalluni. Sinniisoqarfimmi pisortaq Nuummi Nunanut allanut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoqarfimmi pisortap ataani inissisimavoq.

Kalaallit Nunaata Beijingimi Sinniisoqarfia 2021-mi pilersinneqarpoq Savalimmiut sinniisoqarfianut atasumik inissisimatinneqarluni Danmarkip Kinami Aallartitaqarfiata illorsuaniittumik.

Atorfik una inuttassarsiorneqarpoq Namminersorlutik Oqartussat nunani allani kiffartuussisarneranni atorfinitsitsisarneq pillugu Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 13 12. novembari 2013-imeersoq malillugu, Namminersorlutik Oqartussat allaffeqarfiani sulisunut tamanullu saqqummiunneqartumik.

Atorfinitsitsinermut ataatsimiititaliamit nalilersuinermut atatillugu isummerfigineqartussanik inuttassarsiornermut atatillugu pisariaqassappat misilitsinnernut nalilersuinernullu qinnuteqartut peqataanissamut piareersimassapput.

Piginnaasanut piumasaqaatit

Inuk eqeersimaartoq, anguniagaqartoq inussiarnersorlu ilisimatusarnermik tulluartumik ilinniagaqarsimasoq pisariaqartipparput – cand.scient.pol., cand.oecon. cand.merc., cand.jur., cand.mag. assingusorluunniit. Naalakkersuinikkut aalajangiisarnernik ukiunit tallimanit amerlanerusunik misilittagaqaruit Namminersorlutillu Oqartussani sulisimaguit kiisalu isumaqatigiinniarnermik aqutsisutullu misilittagaqaruit iluaqutaasorujussuussaaq.

Suliaq pingaarutilerujussuuvoq, pingaartumik sinniisoqarfiup pisortaata nalunaaruteqarnerisa Namminersorlutik Oqartussat allaffeq arfiini ataavartumik nalilersuisarneranni atorneqartartussaammata. Namminersorlutik Oqartussani taamaammat misilittagaqarluassaatit, naatsorsuutigissallugulu soqutigisaqartunik ataavartumik attaveqassagavit Namminersorlutillu Oqartussat politikkiinik ingerlatitseqqiisartussaassallutit. Kalaallit Nunaata Asiap kujataata kangianut attaveqarnera nalinginnaasumillu nunanut allanut attaveqarnerput pillugit kiisalu missingersuutinik malitseqartitsisarnermik suleriaatsinillu tassunga attuumassuteqartunik misilittagaqarnissat iluaqutaassaaq.

Atorfimmi inuk nukittooq patajaatsorlu nunani tamalaani avatangiiseqarluni sulisinnaasoq pisariaqartinneqarpoq. Inuttut taamaammat sulerusussuseqarluartariaqarputit attaveqarsinnaalluarlutillu.

Avatangiisini aamma/imaluunniit inuiaqatigiinni arlalinnik kultureqartuni misilittagaqartariaqarputit, oqaatsitigullu kalaallisut, tuluttut qallunaatullu piginnaasaqarlutit. Oqaatsinik allanik soorlu Kinamiusut, Japanimiutut, Koreamiusulluunniit piginnaasaqarneq naleqartinneqassapput. Atorfimmi atorfinissagaanni tuluttut qaffasissumik piginnaasaqarnissaq piumasaqaataavoq.

Kalaallit Nunaannut sinniisuusussaassagavit Kalaallit Nunaannut attuumassuteqarluarlutillu atassuteqarluarnissat Kalaallit Nunaannilu inuiaqatigiinni pissutsinik ilisimasaqarluarnissat naatsorsuutigineqarpoq.

Atorfimmut atatillugu angalangaatsiartarnissaq naatsorsuutigineqassaaq.

Atorfinissaguit isumannaallisaanikkut akuerineqarsinnaanissat atorfeqarninnilu isumannaallisaanikkut akuersissutivit attassinnaanissaa piumasaqaataavoq.

Akissarsiat atorfeqartitaanermilu atugassarititaasut:

Namminersorlutik Oqartussat qitiusumik allaffeqarfiani sulisut nalunaarut nr. 13 12. novembari 2013-imeersoq malillugu atorfimmut tassunga atorfinitsinneqartut massakkut atorfigisaminniit Beijingimi Sinniisoqarfimmut aallartinneqassapput.

Namminersorlutik Oqartussat qitiusumik allaffeqarfiani sulisut massakkut atorfigisaminnit sulinngiffeqartinneqarsinnaapput aallartitaareernerup kingorna atorfimmut assingusumut utersinnaanissamik piginnaatinneqarlutik.

Atorfik sinniisoqarfimmi pisortap aallartitaaffiani atorfimmut assingusumik aningaasarsiaqartitsissaaq, minnerpaamilli akissaateqarfik 38 malillugu immikkut tapisiaqassalluni 74.200 kr.-nik saniatigullu aamma immikkut tapisiaqassalluni 86.600 kr.-nik. Tapiissutit Danmarkimi ulloq 31. marsi 2012-imit tunngaviusumik amerlassuseqartinneqarput, aningaasarsiat Danmarkimi akissaatigineqartut malillugit akilerneqartassammata. Danmarkimi nunanut allanut ministereqarfik malillugu avataaniinnermut akileraarutitaqanngitsumik aamma tapiissuteqartitsisoqassaaq. Atorfininneq isumaqatigiissutini atugassarititaasut pingaarnertut malillugit pissaaq siornatigut tjenestemanditut atorfeqartinneqareersimanngikkaanni.

Ukiuni killilinni atorfinitsitsinissaq naatsorsuutigineqarpoq. Atorfimmut akeqanngitsumik ineqartitsisoqarpoq Danmarkimi nunanut allanut ministereqarfimmi malittarisassat malillugit. Atorfinikkiartornermi atorfeqarunnaarnermilu angalaneq pisattanillu nuussineq Danmarkimi nunanut allanut ministereqarfimmi malittarisassat malillugit akilerneqassapput.

Aningaasarsiat avataaniinnermilu tapiissutit Nunanut allanut ministereqarfik aqqutigalugit akilerneqassapput. Aningaasarsiat Kalaallit Nunaanni akileraaruserneqassapput (kommuni akileraartarfik Sermersooq).

Atorfik pillugu paasissutissat amerlanerusut piniarneqarsinnaapput naalakkersuisoqarfimmi pisortamut Mininnguaq Kleistimut, oq. (+299) 34 51 51, e-mail mikl@nanoq.gl imaluunniit sinniisoqarfimmi pisortamut Jacob Isbosethsenimut e-mail jsis@nanoq.gl.

Qinnuteqaat Nunanut allanut Naalakkersuisoqarfimmit tiguneqareersimassaaq kingusinnerpaamik aggustip 17-iani 2025.

Kalaallit Nunaata Beijingimi sinniisoqarfia pillugit annertunerusumik paasissutissat uaniipput:

https://naalakkersuisut.gl/Departementer/Udenrigsanliggender_Forskning?sc_lang=kl-GL

Qinnuteqaatit, CV, ilinniarsimasanut pikkorissaatigisimasanullu uppernarsaatit kiisalu paasissutissat allat pisariaqarsinnaasut "qinnuteqaat nassiuguk" toorlugu nassiutikkit. 

E-mail-ikkut qinnuteqaatinik tigusineq ajorpugut.

Qinnuteqaat nassiuguk